Näytetään tekstit, joissa on tunniste Benny the Bunny. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Benny the Bunny. Näytä kaikki tekstit

23. kesäkuuta 2011

Benny the bunny...or the pony?

Rakkaasta pörröeläimestäni Bennystä oli kasvanut Suomessa oloni aikana jättiläispupu, jota ei oikeastaan meinaa edes tunnistaa pupuksi. Benny on asustellut S:n isoäidin luona siitä lähtien, kun S oli helmikuussa Suomessa neljä viikkoa ja antoi pupun hoitoon. Nykyisin Benny on niin iloinen ja onnellinen pihapupu, etten yksinkertaisesti voi ottaa sitä enää meille kerrostaloasuntoon. Ikävöin mun pupulasta joka päivä, ja harmittaa, että se on näiden kuukausien aikana villiintynyt eikä tule enää omasta tahdostaan lähelle ihmisiä. Mutta sen on  parempi pomppia vapaana ja syödä pihamaalta tainnoksiin kaikki mummun kasvattamat kasvit kuin olla täällä vankina, mun rutisteltavana.

Viime viikonloppuna kävin kuvaamassa Bennyä. Se näyttää vähän pieneltä ponilta, tai chinchillalta.

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

18. tammikuuta 2011

Tää vasta flippiä onkin...

Löysin mun moleskinen välistä pupun karvaa!!!!
Unohdin että se oli siellä...

Megaitku

17. tammikuuta 2011

Bennyn metamorfoosi

Tänään S lähetti mulle uuden kuvan meidän pupusta ja vauvasta, Bennystä (lässyn lässyn ja oksennus, joo joo tiedän, mutta mä tykkään pupustani vähän keskivertoihmistä enemmän - siis enemmän kuin pidän monista ihmisistä). Mutta Benny on muuttunut nyt kyllä pupusta joksikin ihan muuksi.

Tässä siis Bennyn tämänhetkinen look.


Oon vakuuttunut siitä, että kun meen takaisin Brasiliaan, Benny näyttää tältä.

Musta on ihan hullua, miten paljon ikävöinkään onnetonta karvamöykkyä, joka tykkää musta ainoastaan sen takia, koska tietää ettei ilman mua pysyisi hengissä (tai siis eli ainakin tossa harhaluulossa siihen saakka kunnes lähdin). Musta tuntuu, että Benny pehmitti sekä mun että S:n aivot jollain tasolla. Mun mielestä oli maailman parasta, kun sain opetettua Bennyn tulemaan mun luokse sanomalla "Benny tule, tule, tule!" ja rummuttamalla lattiaa sormilla. Myös S:n mielestä se oli jotain maailman parasta... Vaikka monesti Benny myös vitutti, koska se paskoi kaikkialle ja joskus mielenosoituksellisesti pissi lattialle kun jäi liian pitkäks aikaa yksin, niin silti mä niin mielelläni siivoaisin sitä paskaa lattioilta jos voisin vaan paijailla ja rutistaa sitä nytkin.

Me mietittiin, että Benny lentäis tänne Suomeen nyt talvella. Sitten päädyttiin siihen, että se jää Brasiliaan. Ja mä näen sen sitten toukokuussa taas. Tähän päätökseen oli kaks syytä: ensinnäkin jopa noin pienten eläinten kuljettaminen on aivan järjettömän kallista. Kanin lentäminen mannertenvälisellä lennolla on 200 euroa ja rapiat, sen lisäks pitäis tietysti ostaa kunnon kuljetusvälineet ja hoitaa paperiasiat, joiden hinnasta ei ole tietoakaan.

Toinen syy oli se, että mua pelottaa ettei Benny selviäis siitä matkasta. Luin, että kanit stressaantuu sydärin partaalle äärimmäisen herkästi. Toisaalta Bennyn kokoisen minieläimen sais ottaa matkustamoon, joten voisin olla sen seurana koko ajan. Siitä huolimatta uskoisin, että mitä vähemmän sen on pakko matkustaa, sen parempi. Olis kamalaa tappaa oma lemmikki stressiin pelkkien omien huvien vuoksi. Siispä kärsin täällä ikävää ja Bennystä tulee Suomen brasilialainen sit vasta syyskuussa.

Ai niin, mun piti tänään aloittaa seuraava kielikurssi Português Basic 1 Brasilian suurlähetystöllä Kaivarissa (mutta se oli peruttu). Kävin siellä kesällä myös portugalin intensiivialkeet, joka oli tosi hyvä. Niillä on kaikentasoisia kursseja, eikä mitenkään hinnalla pilattuja (60 euroa/12 kertaa). Suosittelen, jos portugalin opiskelu kiinnostaa.

27. joulukuuta 2010

I MISS MY VAUVINHO!

Mitä enemmän katselen Brasiliaan jääneen pienokaisen kuvia, sitä enemmän ikävöin sinne. Katsokaa nyt miten ihana ja liikuttava se on! Relailuasento jalat pitkällään oli paras. Ihan ku isäntänsä.













Neljänneksi alimmassa kuvassa pupu on pissed off - näin kävi aina kun se joutui häkkiin. Kolmanneksi alin kuva näyttää säälittävät etujalat sen jälkeen kun pupu astui vahingossa lattialle unohtuneseen friteerauskattilaan (öljy oli sit kylmää!).

SNIF.

16. marraskuuta 2010

Benny the Bunny

Me saatiin tänään uusi perheenjäsen, pupu!
Kerrankin mulla on siis jotain kerrottavaa.


Käytiin ruokkimassa S:n veljen koiraa ja mietittiin, millainen koira itse valittais, jos tulisi sellainen tilanne. Täällä koiranpentuja myydään lemmikkikaupoissa, joten käytiin myös tilaisuuden tullen paijailemassa niitä. Yhdessä kaupassa oli pieni persialaiskissa, joka näytti niin krapulaiselta, että me nauretaan sille näylle edelleen. Se oltais haluttu, harmi että oon allerginen kissoille. Tänään ihan sattumalta bongasin, että yhdessä eläinkaupassa myytiin tipuja. Siis lapsikanoja! Oli pakko mennä katsomaan kuka ostaa lemmikiksi kanan? Ilmeisesti joku, koska heti kun olin päässyt päivittelemään asiaa, viereen tuli mies joka osti kymmenen tipua. Mä olisin vaan halunnut pitää tipua kädessä.

Siellä oli tietysti myös maailman söpöimpiä kissanpentuja ja koiravauvoja. Hämmentävien vaiheiden jälkeen tajusin poistuvani kaupasta häkin kanssa. Häkissä oli pupu. Pupu oli vilkas ja utelias ja nuuski mun käsiä koko automatkan. Pupu ristittiin spontaanisti Benny the Bunnyksi , vaikka se ei juurikaan näytä Bennyltä, ainoastaan siitä syystä että satuttiin kuuntelemaan Abbaa automatkalla. Nyt jos se onkin tyttö, siitä tulee sit varmaan Agneta. Tai ehkä Björn.

Meillä oli hyvä alku Bennyn kanssa! Tosi hyvä. Päästettiin se vapaaksi meidän kirjastoon ja annettiin sen rauhassa tutustua uuteen ympäristöön ja meihin. Se pomppi innoissaan ympäri huonetta ja kävi välillä nuuhkimassa meitä ja me paijattiin sen untuvaista turkkia. Kunnes sitten S säikäytti sen! KUKA SÄIKÄYTTÄÄ PIENEN UNTUVAISEN PALLERON? Vain täys sadisti voi tehdä niin. Siitä asti Benny the Bunny onkin sitten luimistellut sohvan alla ja sätkinyt kauhuissaan karkuun heti jos jompi kumpi meistä astuu huoneeseen ja yllättää sen jostain muualta kuin sohvan alle liiskaantuneena. Eli "kuinka saat lemmikin luottamaan itseesi?" -vinkkejä otetaan vastaan.


Bottomlinena on kuitenkin, että Benny on maailman söpöin pupu. Kuten kuvista ehkä näkyy, sillä on vähän sileää pidempi turkki ja viikset ja karvaiset tassut, joilla se sutii pitkin lautalattiaa. Hassu. Otan lisää kuvia heti, kun saadaan se pois tuolta sohvan alta...

Ai niin. Jotain muutakin oli.

Ryhdyin työnhakuun ensi vuotta varten, eli jos kuulette avoimista viestinnän alan työpaikoista, saa vinkata ja siitä olisin myös suuresti kiitollinen!

EDIT: MÄ en siis ostanut tätä ihanaa karvapalleroa, vaan S. Se jatkaa elämäänsä onnellisena eläinhullun perheen jäsenenä senkin jälkeen, kun lähden takaisin Suomeen.