16. lokakuuta 2010

Nyt mä sanon sen suoraan. Tässä blogissa, koska mulla ei oo täällä ketään, kenelle puhua.

Mua masentaa. Oon ahdistunut. En tiedä, onko vuoden kaukana oleminen vienyt musta kaikki voimat, mutta tuntuu, etten enää osaa enkä pysty olla lähellä. Tää tunne on niin kamala, etten toivois ikinä tuntevani näin.

Just nyt haluaisin vaan kotiin.

2 kommenttia:

  1. voi noorinha, tsemppiä ja jaksamista ja iso hali!

    t. hanski

    VastaaPoista
  2. Haleja muruselle!

    Laita FB:n kautta viestiä, jos jaksat, en viiti tänne höpötellä julkisesti mitään. -E-

    VastaaPoista