Aaargh, nyt on ihan pakko avautua siitä, etten oo taas pitkään aikaan ollut näin läpikotaisin AHDISTUNUT (tosin musta tuntuu, että kaikki tätä blogia lukevat ajattelee mun olevan ahdistunut 24/7)! Siis miten asiat voi olla näin? Miten mä voin olla tällanen epäonnistuja? Kuvittelin olevani hyvä! Ja osaava! Ja selviytyjä! Ja sitten karu totuus iski vasten kasvoja:
Oon Jyväskylän yliopiston, Suomen, ja ehkäpä jopa koko maailman epäakateemisin luuseriopiskelija. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että todennäköisesti en saa koskaan mun gradua (vihaan sitä sanaakin) tehtyä, oon erittäin epämotivoitunut tällä hetkellä, mua ahdistaa sen työn ajatteleminen, ahdistaa se, että en tiedä mistä aloittaa ja itkettää, koska ahdistaa. Ja tadaa, kierre on valmis.
Koska päätin olla nyt ajattelematta tota asiaa enää tänä iltana, niin yritän kirjoittaa myös hyvistä asioista! Ihanaa on se, että tänään rakas ystävä Öze palasi kesälomaltaan Istanbulista Jyväskylään! Me nähtiin viimeksi Özgürin kanssa toukokuussa ja mulla oli sitä niiiiiin ikävä kesän aikana. Mä mietin, toikohan se mulle jotain tuliaisia...ehkä se selviää huomenna, kun mennään lounaalle! Jee! Sitä ennen pitäis hakea uusi tarra opiskelijakorttiin ja istua koko aamu kirjastolla, blah.
Toinen kiva asia on, että huomenna meen urheilemaan (kun tänään myöhästyin pilateksesta) ja tapaan sen jälkeen illalla kavereita. Kolmas kiva asia on, että lauantaina lähden käymään Helsingissä, tosin vain muutamaksi päiväksi, mutta sielläkin on luvassa kaikkea tosi tosi tosi kivaa! Ehkä ehtisin käydä jopa tsekkaamassa jonkun R&A-elokuvan sunnuntaina tai maanantaina päivällä. Merkkasin festarilehteen vaikka kuinka monta must-seetä, kunnes tajusin, että mähän vietän suurimman osan siitä festarista Jyväskylässä. Joten toivottavasti aikaa riittäis tänä viikonloppuna kulttuurillekin!
Jee, tulipas hyvä mieli, kun mietin, miten paljon hyvät asiat oikeastaan tekeekään. Unohdin ahdistuksen ja juurikin nyt mun mieli on tyyni.
Kaikki järjestyy.
Ommmm.
Oon Jyväskylän yliopiston, Suomen, ja ehkäpä jopa koko maailman epäakateemisin luuseriopiskelija. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että todennäköisesti en saa koskaan mun gradua (vihaan sitä sanaakin) tehtyä, oon erittäin epämotivoitunut tällä hetkellä, mua ahdistaa sen työn ajatteleminen, ahdistaa se, että en tiedä mistä aloittaa ja itkettää, koska ahdistaa. Ja tadaa, kierre on valmis.
Koska päätin olla nyt ajattelematta tota asiaa enää tänä iltana, niin yritän kirjoittaa myös hyvistä asioista! Ihanaa on se, että tänään rakas ystävä Öze palasi kesälomaltaan Istanbulista Jyväskylään! Me nähtiin viimeksi Özgürin kanssa toukokuussa ja mulla oli sitä niiiiiin ikävä kesän aikana. Mä mietin, toikohan se mulle jotain tuliaisia...ehkä se selviää huomenna, kun mennään lounaalle! Jee! Sitä ennen pitäis hakea uusi tarra opiskelijakorttiin ja istua koko aamu kirjastolla, blah.
Toinen kiva asia on, että huomenna meen urheilemaan (kun tänään myöhästyin pilateksesta) ja tapaan sen jälkeen illalla kavereita. Kolmas kiva asia on, että lauantaina lähden käymään Helsingissä, tosin vain muutamaksi päiväksi, mutta sielläkin on luvassa kaikkea tosi tosi tosi kivaa! Ehkä ehtisin käydä jopa tsekkaamassa jonkun R&A-elokuvan sunnuntaina tai maanantaina päivällä. Merkkasin festarilehteen vaikka kuinka monta must-seetä, kunnes tajusin, että mähän vietän suurimman osan siitä festarista Jyväskylässä. Joten toivottavasti aikaa riittäis tänä viikonloppuna kulttuurillekin!
Jee, tulipas hyvä mieli, kun mietin, miten paljon hyvät asiat oikeastaan tekeekään. Unohdin ahdistuksen ja juurikin nyt mun mieli on tyyni.
Kaikki järjestyy.
Ommmm.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti