Mulla tulee usein vanhoja upeita elokuvia katsoessa mieleen, että miksi ihmeessä en ole aiemmin nähnyt tätäkin? Tämähän olis ollut yks mun lempielokuvista heti. Harvoin samaa fiilistä sen sijaan tulee uudemmista leffoista. Tänään tuli, kun katsoin Bernando Bertoluccin The Dreamersin.
Pariisin kevät 1968, vallankumouksellinen hurmos, kolme elokuvia rakastavaa, kaunista nuorta, sekaisin, ranskalaisen elokuvan klassikot. Hurmos! Katso tämä, muuta en oikein osaa sanoa.
Ai niin. Eva Greenistä tuli suosikkini. Eva on tässä elokuvassa IHANA. "I could hear my heart pounding. I don't know if it was because I'd just been chased by the police or because I was already in love with my new friends." Mäkin haluan tavata Isabelin ja Theon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti